Nuorisotyön tulevaisuus: 10 havaintoa huomisesta

Yleinen

Tulevaisuuden nuorisotyön tekijät, paikat ja ympäristöt -hanke lähestyy loppuaan. Tilastojen pyöritteleminen, inspiroivat ryhmähaastattelut ja intensiivinen kirjoittaminen ovat kaikki taakse jääneitä tutkimusvaiheita. Hanke päättyy helmikuun lopussa ja tutkimusraportin julkistustilaisuutta vietetään Kanuunan Muuttuvan maailman verkoston tapahtumana 14.4.2021.

Mitä jäi päällimmäisenä mieleen?

On hankala valita ainoastaan yhtä asiaa. Hankkeen tuloksia käsittelevässä tutkimusraportissa pyrin kiteyttämään nuorisotyön tulevaisuuden kannalta keskeiset havainnot kymmeneen. Näitä ovat nuorisotyön kasvu 1) entistäkin monikenttäisemmäksi toimijaksi, jolle on tärkeää niin 2) moniammatillinen yhteistyö kuin 3) nuorisotyön omaleimaisen identiteetin säilyttäminen sellaisissa puitteissa ja tiloissa, joita ei ole suunniteltu nuorisotyöhön. Nuorisotyössä kasvavat 4) sanoittamisen ja arvioinnin merkitys; ne ovat tärkeitä nuorisotyön resurssien takaamiseksi, mutta myös siksi, että ne hälventävät sumeutta ja auttavat myös nuorisotyötä oman ammatillisen identiteettinsä hahmottamisessa suhteessa muihin ja ulkopuolisille kuvaamisessa. Lisäksi ne voivat auttaa nuorisotyön ammattinimikkeistön selkeyttämisessä ja näin ollen auttaa hahmottamaan ammattiryhmän kokoluokkaa sekä sivu- ja päätoimisten tehtävien osuuksia. Uskon, että tulevaisuudessa määritelmien selkeyttäminen on tältäkin kannalta kaikkien nuorisoalalla toimivien ja siitä kiinnostuneiden etu.

Nuorisotyön tulevaisuuden kannalta keskeisiä ovat myös sellaiset kehityskulut, jotka nousevat nuorisotyön ulkopuolelta. Näihin lukeutuvat ainakin 5) teknologian kehitys, 6) ilmastonmuutos, 7) nuoruuden paineistuminen, 8) polarisaatio ja 9) alueelliset erot. On tärkeää alleviivata, että näidenkään kohdalla nuorisotyö ei ainoastaan kohtaa tulevaisuutta, vaan omalla toiminnallaan myös luo ja rakentaa sitä. Globaalit muutokset konkretisoituvat nuorisotyön arjessa ja nuorisotyön on ratkaistava, millä tavoin se määrittelee omaa rooliaan ja toimintaansa suhteessa näihin yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin. Näin tehdessään nuorisotyöllä on mahdollisuus valita monenlaisia lähestymistapoja; tulevaisuus ei ainoastaan tapahdu vaan sitä rakennetaan teoilla.

Viimeinen tulevaisuuden nuorisotyötä koskeva havainto koskee nuorisotyössä piilevää muutosvoimaa, jonka ytimessä on nuorten osallisuus. Uskon, että 10) nuorten osallisuus on nuorisotyössä teema, joka on tulevaisuudessa vähintään yhtään tärkeä kuin tänään.

Näin kirjoitan osallisuudesta hankkeen tuloksia esittelevässä tutkimusraportissa: ”Tulevaisuutta tehtäessä keskeisessä asemassa on nuorten osallisuuden huomioiminen, koska osallisuudessa korostuu nuorisotyön uutta luova voima, muutoksen potentiaali. Nuorisotyön tehtäviin kuuluu mahdollistaminen, nuorten rinnalla seisominen. Nuorten osallisuus ei tarkoita ainoastaan osallistumista säädellyissä puitteissa jollakin tapaa staattisessa yhteiskunnassa; osallisuuden kantavana voimana on todellinen vallan jakaminen, jonka seurauksena yhteiskunta voi olla toisenlainen (Kiilakoski, Gretschel & Nivala 2012, 15–16). Tästä näkökulmasta tarkasteluna on hiukan yllättävääkin, että yhteiskunnallisiin rakenteisiin vaikuttaminen koettiin kyselyssä kaikista vähiten merkitykselliseksi nuorisolain asettamaksi tavoitteeksi. Tulevaisuutta ajatellen olisi toivottavaa, että yhteiskunnan rakenteisiin vaikuttaminen ei nuorisolain tavoitteena jäisi aivan muiden yhtä lailla arvokkaiden tavoitteiden varjoon. Nuorten osallisuutta vahvistava ja nuoruutta arvostava toimija luo ja rakentaa yhteiskuntaa, jossa nuoret näkyvät ja kuuluvat sekä tarjoaa nuorille mahdollisuuksia ja tilaa aikuisyhteiskuntaan. Tällaisen tulevaisuuden voi todella ajatella olevan menneisyyttä parempi vaihtoehto.”

Mitä siis toivon tästä hankkeesta muistavani? Toivoakseni ainakin sen, että nuorisotyö ei ole ainoastaan passiivinen sivustatarkkailija vaan aktiivinen toimija, joka teoillaan luo ja rakentaa tulevaisuutta. Tulevaisuuden nuorisotyön tekijät, paikat ja ympäristöt -hankkeessa pääsin pohtimaan nuorisotyön kannalta tärkeitä kehityskulkuja, niihin liittyvää osaamista ja avautuvien toimintamahdollisuuksien kirjoa. Oman tulkintani mukaan nuorisotyön eetos ja historia tarjoavat hyviä välineitä nuorisotyön kannalta toivottavien tulevaisuuksien puntaroimiseen; niistä voi ammentaa ajatuksia siihen, millaisia toimintatapoja nuorisotyössä valitaan suhteessa erilaisiin yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin. Nuorisotyön mahdolliset maailmat ovat vielä toistaiseksi toteutumattomia, avoimia.

Kiitos kaikille, jotka ovat osallistuneet tämän hankkeen toteuttamiseen: haastateltaville, kyselyn vastaajille, ohjausryhmälle. Kiitos raporttiluonnoksen eri versioita lukeneille ja nuorisotyön tulevaisuutta koskeviin keskusteluihin antautuneille. Toivottavasti tavataan julkkareissa!

Kirjoittaja

Karla Malm, VTM, asiantuntija
puh. 0400 349369 (28.2.2021 asti)
karla.malm@humak.fi (28.2.2021 asti)

 

Lähteet

Kamppinen, Matti & Malaska, Pentti (2002). Mahdolliset maailmat ja niistä tietäminen. Teoksessa Kamppinen, Matti & Kuusi, Osmo & Söderlund, Sari. Tulevaisuudentutkimus. Perusteet ja sovellukset. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kamppinen, Matti, Malaska, Pentti & Kuusio, Osmo (2002) Tulevaisuudentutkimuksen peruskäsitteet. Teoksessa Kamppinen, Matti & Kuusi, Osmo & Söderlund, Sari. Tulevaisuudentutkimus. Perusteet ja sovellukset. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kamppinen, Matti (2002) Johdanto. Teoksessa Kamppinen, Matti & Kuusi, Osmo & Söderlund, Sari. Tulevaisuudentutkimus. Perusteet ja sovellukset. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kiilakoski, Tomi & Kinnunen, Viljami & Djupsund, Ronnie (2015) Miksi nuorisotyötä tehdään? Tietokirja nuorisotyön opetussuunnitelmasta. Nuorisotutkimusseuran/ Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 169 & Humanistinen ammattikorkeakoulu, julkaisuja 5. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. Viitattu tammikuussa 2021.

Kiilakoski, Tomi, Gretschel, Anu & Nivala, Elina (2012) Osallisuus, kansalaisuus, hyvinvointi. Teoksessa Gretschel, Anu & Kiilakoski, Tomi: Demokratiaoppitunti. Lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto.

Kokkonen, Jarmo & Syrjä, Sirpa (2017) Nuorisotyöhön panostaminen on tulevaisuustyötä. Teoksessa Allianssi: Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2017.

Malm, Karla (2021, tulossa) ”Parempi vaihtoehto kuin 80-luvun Suomi”? Nuorisotyön tekijät, paikat ja ympäristöt vuonna 2030. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Ord, Jon (2016) Youth Work Process, Product and Practice. Creating an authentic curriculum in work with young people. 2. painos. London: Routledge.

Last modified: 25.2.2021