Tulevaisuuden nuorisotyön tekijät, paikat ja ympäristöt – Minne nuorisotyö on matkalla?

Yleinen

Nuorisotyön syvintä ydintä ovat kohtaamisosaaminen ja ryhmien kanssa toiminen. Nuorisotyö on nuorten parissa tehtävää kasvatustyötä, jolla tavoitellaan nuorten hyvän elämän toteutumista. Globaalista ja yhteiskunnallisesta muutoksesta tai teknologisoitumisesta ja digitalisaatiosta huolimatta nuorisotyön ydinosaamiselle on kysyntää jatkossakin. Kuitenkin vaikka nuorisotyön ydinosaaminen on ajattomuudessaan aina ajankohtaista, myös nuorisotyön on mietittävä osaamisen kehittämistä alati muuttuvissa toimintaympäristöissä. Muuttuvat ja mahdollisesti kokonaan uudet toimintaympäristöt haastavat nuorisotyön osaamista.  

Näin kirjoittivat Merja Kylmäkoski (Humak) ja Juha Nieminen (Tampereen yliopisto) Nuorisotyön yhteistyöverkoston juhlablogissa vuonna 2018. Tuolloin vietettiin nuorisotyön yhteistyöverkoston 10-vuotista taivalta. Yhtenä merkittävänä nuorisotyön yhteistyöverkoston tavoitteena oli – ja on edelleen – nuorisotyön tulevaisuussuuntien hahmottaminen. Tähän tavoitteeseen kytkeytyy myös Tulevaisuuden nuorisotyön tekijät, paikat ja ympäristö -hanke, joka pyörähti käyntiin keväällä 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Tutkimustuloksia on odotettavissa alkuvuodesta 2021. 

Tulevaisuuden nuorisotyön tekijät, paikat ja ympäristöt tutkimuksessa pureudutaan kysymyksiin siitä, mikä on ammatillisessa nuorisotyössä pysyvää peruskalliota, mitkä asiat ovat muutoksessa ja mihin suuntaan ammattilaisten osaamista tarvitsee suunnata. Näin ollen se tuottaa tärkeää ennakointitietoa nuorisotyön osaamistarpeista. Paikat ja ympäristöt, joissa nuorisotyötä tehdään, ovat vuosien varrella kokeneet monia muutoksia (mm. Lampela ym. 2016; Malm 2018; Juntunen & Ylimys 2017) eikä tämän kehityskulun päättyminen vaikuta kovin todennäköiseltä. Tutkimuksen tavoitteena on luoda kokonaiskuva tästä kehityksestä. Lisäksi se selvittää tutkimushankkeen nimen mukaisesti tulevaisuuden nuorisotyön tekijöitä  keitä he tulevaisuudessa ovat? Millaisessa moniammatillisessa kentässä he työtänsä tekevät?  

Missä nuorisotyötä tehdään?  

Koronapandemia muutti yhteiskunnallista tilannetta keväällä radikaalisti. Ainakin väliaikaisesti nuorisotyö tuntuu muuttaneen verkkoon. Kuntien ja kaupunkien nuorisotyötä sekä seurakuntien ja monien järjestöjen nuorisotyötä tehdään nyt ansiokkaasti nettiä, sosiaalista mediaa ja erilaisia ohjelmia hyödyntäen, On vaikeata kuvitella, että koronakeväänä tehty digiloikka ei näkyisi myös tulevaisuudessaKaikkea nuorisotyötä ei kuitenkaan nyt tai tulevaisuudessakaan tehdä verkossa, vaan lukemattomissa paikoissa ja ympäristöissä, kuten kouluissa, kaduilla ja kauppakeskuksissaEsimerkiksi Vantaalla koronarajoitusten suljettua nuorisotalot jalkautuvan nuorisotyön määrä väliaikaisesti lisääntyi. 

Fyysisten paikkojen ja ympäristöjen lisäksi missä nuorisotyötä tehdään” -kysymyksen voidaan ymmärtää koskevan myös sitä, missä erilaisissa töissä ja ammattialoilla itse asiassa tehdään nuorisotyötä. Jos nuorisotyöksi ajatellaan kaikki nuorten parissa tehtävä ammatillinen työ, ei nuorisotyö enää rajaudu vain nuoriso- alkuisiin ammattinimikkeisiin. Tällä tavoin rajattuna nuorisotyötä tehdään monilla eri ammattialoilla liikunnasta ja kulttuureista työvoimahallintoon ja opetukseen. Kun tätä kirjoa ajatellaan niin julkisen sektorin kuin kolmannen sektorinkin kannalta, kattaisi nuorisotyö valtavan määrän ammattialoja. Tällainen määritelmä kuitenkin kertoo varsin vähän nuorisotyön sisällöistä. 

On siis palattava kysymykseen, ketkä kaikki oikeastaan nuorisotyötä tekevät ja mikä erottaa nuorisotyön omakseen. Tätä määrittelyä ja rajaamista on tarpeen tehdä, jotta nuorisotyön ammattilaisten yhteisymmärrys sen suhteen, mitä nuorisotyö on, on mahdollista 

Rajausta nuorisotyötä tekevistä on tehty usein ammattilaisuuden perusteella ajatellen, että varsinaista nuorisotyötä tekevät nuorisoalan ammattilaiset ja siitä palkkaa saavat henkilöt erotuksena nuorisotoimintaa toteuttavista vapaaehtoisista (mm. Nuorisolaki 1285/2016). Keitä nämä ammattilaiset sitten ovat? Nuorisotyössä ei ole ammattisuojaa tai käytössä ammattinimikkeitä. Kesällä toteutetussa kyselyssä kysyttiinkin näkemyksiä nuorisotyötä tekevistä ammattilaisista ja toisaalta heidän kanssaan nuorten parissa työtä tekevien kumppaneiden yhteistyöstä, rooleista ja rajankäynnistä. Samalla, kun määrittelyä ja rajausta on tarpeen tehdä, on toisaalta myös uskallettava kulkea avoimin silmin ja tunnistaa uusia nuorisotyötä tekeviä ammattilaisia. Näitä voi tulevaisuudessa löytyä esimerkiksi median piiristä, digitaalisista ympäristöistä tai moniammatillisista yhteistyöverkostoista. 

Nuorisotyön osaaminen 

Nuorisotyön osa-alueet ovat moninaiset. Yksi suunta näyttäisi olevan kohti ammatillista eriytymistä perinteisemmän moniosaajan sijaan tai rinnalle. Ammatillinen eriytyminen mahdollistaa osaamisen syventymisenjota usein kaivataan, mutta samalla se saattaa muuttaa nuorisotyötä tekevän ammattilaisen näkökulmaa työhön. Onko siis moniosaaja-nuorisotyöläisen näkökulma edelleen se lähtökohta, josta nuorisotyö ponnistaa ja pitäisikö siitä säilyä jotain tulevaisuudessakin? Ammatti-identiteettiä ja nuorisotyön heimolaisuutta on pidetty (esim. Soanjärvi 2011), osana sitä pohjaa, joka erottaa nuorisotyön ammattilaiset muista nuorten parissa työtä tekevistä. Siten se vastaa kysymykseen, ketkä tekevät nuorisotyötä. Tulevaisuuden haasteeksi voikin muodostua nuorisotyön osa-alueiden eriytymisen ja osaamisen suuntautumisen myötä juuri ammatti-identiteetin muutos.  

Osaamistarpeiden kannalta kysymys eriytymisestä on olennainen. Nuorisotyön luonne moniosaamista vaativana työnä on osittain muutoksessa ja nuorisotyössä erilaista erityisosaamista tarvitaan yhä enemmän. Näyttäisi siltä, että nuorisotyössä tarvitaan yhtä lailla oman ammattikunnan sisällä erilaista osaamista ja asiantuntijuutta, mutta myös moniammatillista toimijuutta ja verkostoja (Purhonen 2018).  

Edellä käydyn nuorisotyön ja nuorisotyön tekijöiden moninaisuuksia pohtivan kierroksen ja erilaisuuksien toteamisen jälkeen palataan jälleen varsin perustavanlaatuiseen kysymykseen. Mitä nuorisotyö on ja mitä sillä tavoitellaan? Mikä yhdistää nuorisotyötä tekeviä ja nuorisotyötä? Nämä ovat olleet tärkeitä kysymyksiä myös tutkimuksen kyselyä tehdessä ja niihin kyselyssä on pyritty pureutumaan tulevaisuutta luodaten. 

Tutkimuksen toteuttaminen 

Tutkimushanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Kevään ja kesän aikana on tutkimuksen ensi vaiheessa toteutettu tutkimuskysely ammatillista nuorisotyötä tekeville kuntien, seurakuntien ja järjestöjen työntekijöille. Siinä paneuduttiin paitsi nuorisotyön tekijöihin, paikkoihin ja ympäristöihin, myös laajemmin siihen, millaisena nuorisotyötä tekevät näkevät nuorisotyön kymmenen vuoden kuluttua vuonna 2030 ja millaisia osaamistarpeita tästä työtä tekeville syntyy. 

Tutkimuksen teemojen myötä on ollut tarve määritellä, mitä tässä tutkimushankkeessa nuorisotyöllä tarkoitetaan. Nuorisotyön määrittelyä onkin tehty vuosien mittaan paljon, erilaisista näkökulmista ja lähtökohdista käsin (esim. Hoikkala, Nieminen, Niemi, Puolimatka & Saastamoinen 2010; Gretschel, Junttila-Vitikka & Puuronen 2016). Nykyisin useimmin tukeuduttaneen Juha Niemisen (2007, 21–27nuorisotyön funktioihin ja Kokkolassa laadittuihin nuorisotyön opetussuunnitelman (Kiilakoski, Kinnunen, Djupsund, R. & Nieminen 2015) mukaisiin raameihin, unohtamatta tietenkään voimassa olevaa nuorisolakia. Tutkimuskysely rakentuu pitkälti tällaisen melko ”perinteisen” nuorisotyön näkemyksen ympärille, vaikka samalla kuitenkin on nähtävissä viitteitä nuorisotyön murroksesta ja muuttumisesta. Nämä muutokset kietoutuvat useissa kohdin kysymyksiin siitä, ketkä nuorisotyötä tekevät (professio, vapaaehtoiset ja rajapinnat), missä sitä tehdään ja mitkä ovat nuorisotyön tavoitteet. 

Tutkimuskyselyn perusta on rajattu melko perinteiseen ja tuttuun tapaan (ks. yllä), jotta se olisi mahdollisimman monelle selkeä ja tunnistettavaKyselyyn otettiin kuitenkin mukaan myös muutama tulevaisuuteen kurkottava osio nuorisotyön ulkopuolelta. Muun muassa Sitran Megatrendien kautta pyrittiin hahmottamaan hieman laajempaa kuvaa yhteiskunnassamme käynnissä olevista muutostrendeistä ja niiden mahdollisista vaikutuksista nuorisotyöhön. Kyselyä tehdessä myös koronapandemian vaikutukset pyrittiin ottamaan huomioon, vaikka niistä ei suoranaisesti kysyttykään. 

Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen kysely sulkeutui elokuussa 2020. Vastaajia oli yhteensä 225. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa kyselyssä esiin nousseita teemoja syvennetään sosiaalisessa mediassa käytävällä keskustelulla, jossa on mahdollisuus jatkaa yhteistä pohdintaa nuorisotyön tulevaisuudesta. Jos haluat osallistua ja esittää oman näkemyksesi tulevaisuudesta, ota yhteyttä! Yhteystiedot löydät tämän kirjoituksen lopusta. 

Mitä jäljelle jää? 

Nuorisotyötä siis tehdään nykyisin ja tulevaisuudessa erilaisissa ympäristöissä, erilaisin painopistein ja tavoittein, erilaisin menetelmin, orientaation ja työottein. Mitä yhteistä kaikelle tälle eriytyvälle ja muuttuvalle nuorisotyölle jää?  

Ainakin nuoriSe lienee pysyvää. Muita yhdistäviä tekijöitä voidaan etsiä tämän tutkimushankkeen tuloksista ja sen vastaajien näkemyksistä.  

Nuorisotyön hienous – ja myös haavoittuvuus – on sen rajattomuudessa. Ajatuksen, että hyviä asioita on edessäpäin saavutettavissa, pitäisi kuulua kaikille nuorille. Tämän näkemyksen jakaa usein nuorisotyö, eikä ainoastaan työn tavoitteissa ja nuorten kanssa työskennellessään, vaan myös omaa tulevaisuuttaan ja kehitystään tarkastellessaan. Unelmoiva, hieman rajaton nuori ja nuorisotyö voivat luoda uutta maailmaa. Nuoret ja yhteiskunta muuttuvat – ja nuorisotyö sen mukana. Mihin nuorisotyö sinun mielestäsi on matkalla? Millaista on tulevaisuuden nuorisotyö? 

 

Kirjoittajat 

 
Tanja Hakoluoto, tutkijalehtori

Karla Malm, asiantuntija
puh. 0400 349369
karla.malm@humak.fi 

 

Lähteet

Gretschel, A., Junttila-Vitikka, P. & Puuronen, A. 2016. Suuntaviivoja nuorisotoimialan määrittelyyn ja arviointiin. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. 

Hoikkala, T., Nieminen, J., Niemi, K., Puolimatka, T., Saastamoinen, M. 2010. Nuorisokasvatuksen teoria: Perusteita ja puheenvuoroja. 2. uus. p. Helsinki: Nuorisotutkimusseura: Nuorisotutkimusverkosto; Kuopion yliopiston sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos. 

Juntunen, I., Ylimys, S. (2017, toim.) Nuorisotyötä asemilla, kaduilla ja kauppakeskuksissa. Askelmerkkejä Löytävään nuorisotyöhön. Helsinki: Aseman Lapset ry. 

Kiilakoski, T., Kinnunen, V., Djupsund, R. & Nieminen, J. 2015. Miksi nuorisotyötä tehdään?: Tietokirja nuorisotyön opetussuunnitelmasta. [Helsinki]: Humanistinen ammattikorkeakoulu: Nuorisotutkimusseura: Nuorisotutkimusverkosto. 

Kylmäkoski, M. & Nieminen, J. 2018: Yhteistyöverkosto toimii nuorisotyön pirstoutumista vastaan. https://www.humak.fi/blogit/yhteistyoverkosto-toimii-nuorisotyon-pirstoutumista-vastaan 

Lampela, P. & Leppävuori, M. & Puomilahti, I. (2016) Johdanto. Kohtaamisia nuorten kokoontumispaikoilla. Teoksessa Pauliina Lampela & Mikko Leppävuori & Ilkka Puomilahti (toim.) Hengailua, kohtaamisia ja yhdessä olemista. Nuoruuden elementtejä ja työmuotoja julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa. Kuopio: Nuorten palvelu ry, 7–13. 

Malm, K. (2018) “Kadulla me ollaan niiden nuorten paikoilla”. Raidenuorisotyö julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa. Helsinki: Nuorisotutkimusseura & Nuorisotutkimusverkosto. 

Nieminen, J. 2007: Vastavoiman hahmo – nuorisotyön yleiset tehtävät, oppimisympäristöt ja eetos. Teoksessa Nuorisotyötä on tehtävä. (toim.) Hoikkala, Tommi ja Sell, Anna. [Helsinki]: Nuorisotutkimusseura: Nuorisotutkimusverkosto. 

Purhonen, K. 2018. Katse tulevaan – nuorisotyö ammattien yhdyspinnoilla. Teoksessa Punaisen langan virkkausta – näkökulmia nuorisotyön koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämistyöhön. (toim.) Ronkainen, J. & Komonen, K.. Xamk kehittää 46. Mikkeli: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. 

Soanjärvi, K. 2011. Mitä on ammatillinen nuorisotyö?: Nuorisotyön villiä kenttää kesyttämässä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 

Last modified: 3.9.2020